Skip to content

Avainsana: Pohdintaa

Onnellinen

Olen onnellinen. Tuo lyhyt lause tuli tänään aamukahvilla aika spontaanisti suusta, ja jäin miettimään sitä. Mitä enemmän sitä mietin, sitä paremmalta ja oikeammalta se kuulosti, sillä sitä minä olen. Onnellinen. Väsynyt joo, ja vähän ehkä stressaantunutkin ja huolissani muista, mutta pohjimmiltani olen onnellinen. Ja toiveikas! Ja tyytyväinen! Itseeni, mieheeni, meidän elämään juuri nyt ja juuri tällaisena. Haaveilemme muutoksista, isoista ja pienistä, mutta nautimme nykyhetkestä. Sivuutamme euroviisut ja jääkiekon ja keskitymme Dark Souls 3:en ja viimeisimpään Unchartediin (ja kuun lopussa Witcher 3:n vikaan lisäosaan) koska niin on meistä hyvä.

ESAF_MUUMI_ESI_ISA_4

Viikon aikana kertyneet pienet sotkut eivät häiritse, ne voi järjestellä myöhemmin päivän mittaan. Pyykkivuoro alkaa parin tunnin kuluttua. Mies lähti salille, minä neulon ja räpellän kuosiraporttien kanssa. Ja kirjoitan tätä. Aion laittaa Drag Racen pyörimään Netflixistä miljoonatta kertaa, koska on sellainen olo että Bianca tekisi hyvää. Saatanpa pyöritellä menemään Selättimen kanssa samalla kun katselen DR:ää. Mutta nyt, nyt nautin siitä että ainoa ääni joka asunnostamme kuuluu on näppäimistön näpytys ja tuulettimen surina. Juuri näin on nyt todella hyvä.

Ihanaa, rauhallista ja onnellista sunnuntaita myös sinne. <3

Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista

10 Comments

Syntymäpäiväsankari vuonna 2005

Lämpimät syntymäpäiväonnittelut, 17 vuotta täyttävä Ilona! Vietä ihana syntymäpäivä! Takanasi on ensimmäinen vuotesi Helsingin kuvataidelukiossa. Olet alkanut tulla ulos yläasteen aikana kehittämästäsi kuoresta hitaasti mutta varmasti. Olet innoissasi koulusta, ja tunnet vihdoin löytäneesi paikan jossa voit olla oma itsesi. Helsingin keskustan ja kahviloiden välittömässä läheisyydessä oleva koulu houkuttelee aika ajoin jättämään tunnin tai pari välistä, mutta pärjäät onneksi silti. Olet fiksu, myös sellaisilla tavoilla joita et vielä vuosiin tule tajuamaan.

Ensimmäinen kouluvuosi on ollut antoisa. Olet oppinut paljon, innostunut asioista ja saanut uusia ystäviä. Tätä et vielä tiedä, mutta niistä muutama tulee pysymään rinnallasi vielä kauan. Löysit myös rinnallesi nauravaisen, veikeän, ponnaripäisen ja nahkatakkisen nuoren miehen! Onneksi olkoon, sama nauravainen herra on vierelläsi myös kymmenen vuoden kuluttua kun kirjoitat tätä. Tulette kasvamaan yhteen, ja lopulta toteatte ettei voi olla yhtä ilman toista. Yhteiselonne tulee olemaan aivan yhtä iloista ja onnellista kuin se on nyt ensimmäisten kuukausien ajan ollut. Tänä kesänä sekä sinun että nuorenherran hiukset ovat samanlaisilla ponnarinutturoilla. Vuosien saatossa herran hiukset pitenevät, sinun lyhenevät. Niin on hyvä.

Edessäsi on syksyllä alkava toinen lukiovuosi, ja ne kovasti odottamasi vanhojentanssit. Olet piirtänyt jo ensimmäisen vuoden aikana useamman luonnoksen puvustasi. Tulet sivuuttamaan nuo luonnokset ja päätymään painavaan samettiunelmaan, jonka äitisi toteuttaa luonnostesi pohjalta. Piirrät muutenkin paljon, ja taitosi kehittyvät huimaa vauhtia. Tulet valitettavasti jättämään tuon arvokkaan taidon hiukan heitteille tulevien vuosien aikana. Yritä pitää siitä kiinni. Olet siinä hyvä.

ESAF_ilona_17_v

Luulet tietäväsi hyvin tarkkaan mitä haluat, olethan ehtinyt tehdä suunnitelmiakin sen varalta. Saatat hiukan pettyä kun tulevina vuosina huomaat ettet saakkaan himoitsemaasi opiskelupaikkaa juuri Siitä Tietystä koulusta juuri valmistuttuasi. Et myöskään saa kaipaamaasi tutkintoa ihan niin nopeasti kuin haaveilit. Älä kuitenkaan huoli, saat sen kyllä. Tosin siitä koulusta johon hait useamman vuoden toissijaisena vaihtoehtona, ja siltä linjalta johon sinun ei missään nimessä pitänyt päätyä. Se vaihtoehto on kuitenkin sinulle juuri se oikea, vaikket sitä vielä tiedä.

Olet ylpeä. Tulet olemaan sitä kymmenen vuoden kuluttuakin, mutta eri tavalla. Tulevat vuodet tulevat opettamaan sinulle kovin arvokasta nöyryyttä, ja opit arvostamaan elämän pieniä iloja aivan eri tavalla. Vitsailet pessimistisyydelläsi ja kylmyydelläsi, mutta välität jo nyt salaa kaikista. Tulet välittämään jatkossakin- välittämään ja huolehtimaan. Välität ja huolehdit kaikista ja kaikesta. Muista huolehtia myös itsestäsi. Empaattisuus on hyve, todella, mutta pidä kiltti itsestäsikin huolta. Kannat jo nyt mukanasi suurta surua ja raskasta henkistä taakkaa. Joudun valitettavasti tunnustamaan ettei kumpikaan edellämainituista tule pienentymään saati häviämään vielä vuosiin. Molemmat kulkevat mukanasi edelleen, mutta opit käsittelemään niitä. Teet sitä jo nyt, omalla tavallasi.

Olet oikealla tiellä. Sinulla on jo nyt ympärillä ihmisiä jotka haluavat sinulle hyvää, ja niitä ihmisiä tulee vielä paljon lisää. Olet vahva. Olet vahva jo yksinkin, mutta taustajoukkosi vahvistavat sinua entisestään. Olet vahva koska ajat myös heidän asioitaan. Olet hyvä. Sinä pärjäät.

Paljon onnea, rakas Ilona.

Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista

24 Comments

Onko selektiivinen kosmetiikka arjen luksusta ja muita syvällisiä ajatuksia

Selektiivinen kosmetiikka on minulle arjen pientä luksusta. Se on nykyään myös osa kovin rakasta harrastusta, mutta se tuo arkeen myös oman pienen kultareunaisen lisänsä. En haudo tai säilö selektiivisiä aarteitani käyttämättöminä, vaan yritän kovasti pitää huolen siitä että ne pääsevät käyttöön- sitä varten ne olen ostanut. Nykyisillä kokoelmillani osa ihanuuksista jää väkisinkin vähemmälle käytölle, mutta niitä kuitenkin käytetään.

esaf_guerlain_meteorites_blush_1

Moni selektiivisen kosmetiikan pakkaus on itsessään jo niin kaunis että kelpaa keräilykappaleeksi, jollaisia osa näistä aarteista itselleni onkin. Kaunis tuote on kuitenkin ihana ottaa aamuisin esille ja käyttöön, ja selektiivisen kosmetiikan tuntu ja tuoksu (ne Guerlainin meteoriitit, mmmmmm…) tuovat arkiaamuunkin pientä juhlan tuntua. Moni markettituote peittoaa seleverrokkinsa mennen tullen laadussa, mutta saatan silti sortua käyttämään sitä kalliimpaa versiota- ihan vain pakkauksen takia.

esaf_arjen_luksusta_1

Nämä ajatukset hiipivät mieleeni jo viime viikolla, kun loppukevään kiireisin rupeama alkoi häilyä uhkaavasti välittömässä lähitulevaisuudessa. Seuraavat viikot tulevat repimään minusta irti ihan kaiken, ja voimat tullaan imemään aivan loppuun. Jos toukokuun alkaessa olen suunnilleen pystyssä, olen onnellinen. Olen suunnitellut lähitulevaisuuden aikataulut niin että levolle ja itsestäni huolehtimiselle jää aikaa. Olen kerännyt ympärilleni asioita ja tavaroita joista tiedän saavani iloa ja energiaa, ja järjestänyt edes hiukan aikaa ystäville ja lähipiirille jotta jalat pysyisivät maan pinnalla ja mieli saisi edes välillä levätä. Visuaalisena ihmisenä nautin suunnattomasti siitä että ympärilläni on kauniita asioita joista saan energiaa, ja osittain juuri siksi selektiivinen kosmetiikka viehättää niin kovin. Samaan syssyyn menevät kauniit tekstiilit, astiat, sisustustuotteet ja taide, joita olen kerännyt kotiimme kiitettävästi. Valmistaudun omaan henkiseen taistooni keräämällä ympärilleni kauniita asioita, koska tiedän saavani niistä energiaa. Arjen luksusta, totta himputissa!

esaf_arjen_luksusta_3

Toisaalta, arjen luksus on aika laaja käsite, ja kosmetiikka, sekä selektiivinen että marketti, on vain pienen pieni osa sitä. Minulle arki itsessään on jo luksusta. Sekä minä että mieheni nautimme nimenomaan tavallisesta ja tylsästä arjesta-lomat ovat kivoja lisiä, mutta se perusarki on parasta. Se on meille tärkeintä, ja siitä minä nautin eniten. Siihen perusarkeen luksusta tuo oman rakkaan hymy ja nauru, lähipiiri, ystävät jotka ymmärtävät ja jaksavat odottaa kun omat aikataulut kaatuvat niskaan, oma rauha ja yksinäisyys, välillä ihan täydestä hiljaisuudesta nauttiminen, hyvä kahvi, namijäätelö ja vaikka hyvä sää. Olen oppinut repimään ilon irti sieltä mistä sitä saa- on muuten hyvä taito. Pienikin ilo on iloa, ja sitä minulle tuottaa edellämainittujen asioiden lisäksi kosmetiikka. Seleversio on sitä arjen luksusta pakkauksillaan, laadullaan ja yleisfiiliksellään, markettipuoli taas yllättävälläkin huippulaadullaan.

Ensi viikosta (okei, on tämä tuleva viikonloppukin aika persiistä) alkaa raskain ajanjaksoni vuosikausiin, mutta olen varautunut. Tiedän että pärjään. Olen koonnut ympärilleni onnellisia muistoja, rakkaita ihmisiä ja iloatuovia asioita.

Millä te psyykkaatte itseänne kovien koitosten edellä? Entä mitä mieltä olette- onko selekosmetiikka arjen luksusta, vain ihan vaan tuhlausta? Mielipiteitä, kiitos!

…Tajusikohan kukaan tästä postauksesta mitään? Ajatuksenvirta, sitä on jännä lukea.

Supermoodin seerumi saatu blogin kautta.

Löydät minut myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogilistalta!

4 Comments