Jos et kaipaa negatiivista energiaa etkä halua kuunnella turhanpäiväistä avautumista pienistä mutta kovin paskeista asioista, niin lähde pois nyt. NYT. Koska tässä postauksessa ei muuta ole. Jos taas haluat tietää mikä ketuttaa nyt niin kovasti että siitä on pakko avautua ihan blogiin asti, niin lue eteenpäin. Antaa mennä. Ehkä samaistut, ehkä iloitset sitä että toisella on paha mieli, en tiiä. Mut antaa mennä.
Oon ollut nyt viikon kotona kipeänä, ja loppua ei vielä näy. Kuume on ihan perseestä, näen sen takia ihan kamalia painajaisia ja pienikin kuume saa mut voimaan todella heikosti ja pahoin. Viikonloppuna meni ääni, ja se oli viimeinen niitti kaltaiselleni papupadalle. Mies taisi olla tästä kyllä vähän mielissään, sillä taloudessamme oli edes hetken aikaa hiljaista. Itse en arvosta. En arvosta myöskään ihan järjettömiä yskäkohtauksia jotka saa silmät vuotamaan. Viimeisin iski tänään kotimatkalla kun olin palaamassa lääkäristä. Pahoittelen, hyvät kanssamatkustajat, en ollut tukehtumassa tai mitään muuta, vaikka pahalta kuulostikin. Mulla on oikeasti ikävä töihin- tuntuu pahalta olla pois. Tykkään mun työstä, ja vaikka ymmärrän etten kuumeessa voi sinne mennä niin harmittaa silti.
Olo helpotti hetkeksi pe- la- akselilla ja kuume laski, ja ehdin jo toivoa et tää olis jo tässä. No, sain heti moukarilla takaisin kun kuume nousi uudestaan sunnuntaina ihan kunnolla. Oon niin kypsä tähän. Kotona on tylsää yksin, ei ole juttuseuraa, kuumeessa ei jaksa hirveesti pelailla ja vaikka rrrrrrakastankin RPDR:a enkä kyllästy siihen koskaan on niiden kertaaminen välillä vähän puuduttavaa. Joo, Netflix on täynnä kaikkea muutakin, mutten jaksa keskittyä mihinkään leffaan tai aloittaa uutta sarjaa. Tää on sellainen että ei haittaa jos satun torkahtamaan, en missaa mitään henkeäsalpaavaa.
Lisäpaskea seuraa. En tykkää verikokeista (ei, en pelkää neuloja, en vaan tykkää niistä testeistä. Oon yläasteella leikkauksen jälkeen herännyt sellaiseen, ei miellyttävä kokemus) ja nyt niitä on tehty urakalla. Kiitos kalmoihon ja ihan koko kropassa aika hyvin esillä olevien verisuonien verikokeet on yleensä iisipiisi keissi, eikä ne oo koskaan sattuneet tai jättäneet jälkiä. PAITSI TÄNÄÄN. Ei sentään sattunut, mutta kaikesta varovaisuudesta huolimatta sain kotona huomata että kädessä on ruma haava sen hemmetin kokeen takia. Ei mustelmaa, vaan ihan selvä haava. Suatana.
Sen verran tekemistä keksin että aloitin Ni No Kunin alusta. (jatko- osa tulee tänä vuonna, joten pakko kerrata) Peli on ihan just niin ihana kuin muistinkin, ja sopivan kevyttä pelattavaa ettei se rasita tai väsytä. MUTTA. En muistanut miten ärsyttävää grindaamista mokoma vaatii joissakin kohdissa. Ja että se taistelumusiikki on melkein_joka_kohdassa sama, ja niitä taisteluita on noin minuutin välein. Jos pelin otukset ei olis näin söpöjä en pelais. Ja jos iso osa cutsceneistä ei olis Miyazaki- piirrettyä.
Kipeenä ehtii myös hyvin nettishopata, ja sekin on ihan paskea. Hirvee rahareikä. Ehdin tilata jo Benefitiä ja Lipstick Queenia, ja Beautylishiltä irtopuuterin. Ja kohta tulee MUGin ja MannyMuan paletti, joka on pakko saada. Natasha Denonan yli 200€:n palettia sentään pystyn vielä vastustamaan…
JA SITTEN. Suurin synti johon olen hetkeen törmännyt. Tiedättekö Fazerin kevätklassikon, Pupuneidin rakeet- karkkipussin? Se on ollut mun lemppari vuosia. VUOSIA. Parasta mitä tiedän. PAITSI NYT. Ne mokomat ovat menneet poistamaan pussista pinkit ja punaiset rakeet (eli ne parhaat) eikä pussi ole enää ollenkaan sama. Ei sitä voi enää ostaa. Paskea.
Palaan peittovuoren alle mököttämään. Taidan selata ihan vaan uutisotsikot läpi että muistan että nää on ihan naurettavia pikkuongelmia. Ja että tulis vielä vähän huonompi mieli. Sen jälkeen palaan faceen selailemaan läpi Eläinvideokerhoa, joka on tällä hetkellä niitä harvoja asioita jotka oikeasti piristää. Söpöjä eläinkuvia, kiitos kyllä.
Adios nyt hetkeksi vielä. Palaan tänne kun voin meikata taas. NIIN, JA SEKIN VIELÄ. En oo meikannu kunnolla YLI VIIKKOON. Vieroitusoireita? KYLLÄ.
Send help plz.
Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista
35 Comments
