Skip to content

Avainsana: ajatuksia

Hei, 2016!

Nyt kun 2016 on lähtenyt tälleen kivasti käyntiin, ajattelin höpistä vähän mukavia. Eli luvassa on taattua ajatuksenvirtaa ja satunnaista jargonia. Noin, siinä oli varoitus- tästä eteenpäin luet omalla vastuulla.

Tajusin tälleen jälkikäteen että 2015 oli loppupeleissä todella raskas vuosi. Se seurasi vähintään yhtä raskasta vuotta 2014, ja vuoden loppupuolella koko homma alkoi iskeä ja ottaa ihan kunnolla voimille. Toivon vuodelta 2016 parempaa! Tiedänpä ainakin että luvassa on ensimmäinen kunnon LOMA sitten meidän häämatkan (josta on jo yli 2 vuotta…), joten on jotain mitä odottaa. Onnistuin myös saamaan liput Queenin ja Adam Lambertin keikalle, joten sitäkin voin odotella! Jee!

ESAF_MAC_TRIBAL_LOTD_1

Tätä vuotta on takana vasta vähän reilu viikko, mutta olen ehtinyt tehdä jo vaikka mitä. Olen häärännyt ja säätänyt kotosalla oikein urakalla, ja nyt koko kämppä tuntuu taas kivalta ja omalta. Nyt tämä alkaa olla siinä kunnossa että voisin tehdä jonkinlaista esittelypostaustakin! Kävin myös meikkipöytää läpi, ja säädin hiukan senkin järjestystä. Pöytä on omasta mielestäni oikein kätevässä järjestyksessä, ja löydän kaiken etsimäni kertaheitolla. Tiedän että  jos istuttaisin jonkun pöytää tuntemattoman sen eteen ja käskisin etsiä tuotteen X se saattaisi aiheuttaa pientä pakokauhua, mutta minulle ei. Minä tunnen nyt tuon pöydän kuin omat taskuni, ja nyt sen eteen on ilo istua. Marras- joulukuussa oli pientä meikkidepistä ilmassa eikä meikkaaminen oikein innostanut, mutta nyt tuntuu siltä että jaksan taas innostua KAIKESTA. Olen pitkästä aikaa meikkaillut kotona ihan omaksi huvikseni, ja se on tuntunut ihan älyttömän kivalta. Blogin alkuaikoina saatoin tehdä monta meikkiä päivässä- siihen en ole palaamassa, mutta tuntuu todella virkistävältä meikata taas ihan muuten vaan. Tuo oma meikkikokoelma herättää taas sydämentykytyksiä, ja jokainen tuote tuntuu kiinnostavalta ja ihanalta aarteelta. Tämä on hyvä merkki!

Kävinpä muuten ottamassa kuluneella viikolla ensimmäisen tatuointinikin. Olin miettinyt kyseistä kuvaa lähemmäs 5 vuotta, ja nyt tuntui siltä että oli sen aika. Olen aivan äärettömän tyytyväinen tatuointiini, ja se onnistui täydellisesti. Se on aivan minunnäköiseni, ja sen aihe on minulle suunnattoman tärkeä. Sen tarkemmin en lähde sitä tässä avaamaan, koska haluan pitää kuvan henkilökohtaisena. Hieno se kuitenkin on, ja ilokseni kuva on alkanut parantumaan todella hyvin ja nopeasti! Instagramissa ja facebookissa on pieniä tiiserikuvia, mutta koko kuvaa en tule tänne laittamaan. Toistaiseksi. Katsotaan, voi hyvin olla että muutankin vielä mieleni. 😀

Aion nyt suhtautua tähän vuoteen antaa tulla- asenteella. Nyt on hyvä fiilis, ja tuntuu siltä että kaikella on oikea suunta. Tällä postauksella ehkä tosin ei- saakohan joku tästä jotain irti? Epäilen. Vahvasti.

Kuvituksena on viime viikonloppuna tekemäni meikki, josta sain tasan yhden onnistuneen kuvan. Se on kuitenkin kiva, joten julkaisen sen. Itse meikki ei siinä kyllä näy, mutta silti. Huulilla on kuvassa MACin Tribal, muuta en muista. En pistänyt käyttämiäni tuotteita mihinkään ylös, koska ajattelin ettei tuo meikki näkisi päivänvaloa.

Mitenkäs teidän vuosi on lähtenyt käyntiin?

Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista

6 Comments

Ilona tässä hei- taas

Hei mussukat! Nyt kun Purkkimafia on jo viikon vanha, ja muuttopölyt on saatu karistettua on aika tehdä pieni esittely. Apinoin röyhkeästi fiksuja kanssabloggaajia, jotka ehtivät tekemään esittelypostauksensa ennen minua. Mokomat saivat hyvän idean, niin pakkohan munkin on! Eikö? Joo? Haluan myös uskotella itselleni että siellä ruudun takana on vanhojen, rakkaiden lukijoideni lisäksi myös muutama uusi naama, joten esittelylle on ihan aihettakin. Eiköstä vaan?

No niin, itse asiaan. Olen Ilona, hei! Hauska tutustua. Olen 26-vuotias (kesällä 27 oh noes), asun Helsingissä ja olen loppusuoralla tekstiilisuunnittelijan opinnoissani. Kun valmistun, on ammattinimikkeeni kovin yleispätevältä kuulostava ”muotoilija”. Olen naimisissa lukiorakkauteni kanssa, ja yhteiseloa tulee maaliskuun puolessavälissä täyteen kymmenen vuotta. Avioliitossa on ehtinyt vierähtää jo yli kaksi onnellista vuotta. Sekä minä että mieheni olemme taidealalla, ja tapasimme kuvataidelukiossa (Torkkeli 4ever). Rakkaani on vastuussa kaikista bannereistani (ja muutaman muunkin bannerista köhköh) ja olen mieheni töistä suunnattoman ylpeä. Siitä tulee vielä hyvä graafikko!

Olen nelilapsisen perheen vanhin, ja kanaemo sekä perheelleni että ystävilleni. Huolehdin kaikista ja kaikesta(sen ovat oppineet myös rakkaat mafiasisareni). Olen samaan aikaan seurallinen ja pulppuava suupaltti sekä introvertti vetäytyjä. Kun innostun, minua ei saa hiljaiseksi millään- ja toisaalta, kun haluan olla yksin, minusta ei saa mitään irti. Innostun täysillä, ja kun jotain teen, teen sen satasella. Olen aika jokotai-ihminen, tunteeni ja tekemiseni jäävät harvoin mihinkään keskitilaan. Nautin hiljaisuudesta, läheisten seurasta, hyvästä musiikista, taiteesta ja kosmetiikasta. Rakastan kirjallisuutta,mytologiaa ja historiaa (meinasin lähteä lukemaan taidehistoriaa tai historiaa, näin btw) ja yhdistän nämä rakkauteni myös suunnittelutyöhöni.

esaf_ilona1

Olen myös harras neuloja, ja bravuurini on patenttineule. Rakastan yksinkertaisia ja kekseliäitä neulospintoja, ja yhdistelen mielelläni erikoisiakin materiaaleja toisiinsa. Koko pakan heittää sekaisin mieheltäni peräisin oleva palava rakkaus videopeleihin ja elokuviin, joka tuo ihan tervetullutta kontrastia muuten kovin tasaiseen settiin. Olen harras Tolkien-fani, ja kuulun siihen porukkaan joka lukee LOTRin, Hobitin ja muut kerran vuodessa. Tylypahkalla on aina paikka sydämessäni, Imperiumi on arsesta ja jedit siistejä, Ainoa Oikea Tohtori on nro 10, Sherlock on Benedict, X-menit parhaimmillaan sarjakuvissa, Batman parempi kuin Superman, Elfquestia aloin lukemaan tokalla luokalla ja niin edelleen. Saatan uppoutua videopelin ääreen tuntikausiksi, ja viimeisin aikasyöppö on ollut Dragon Age Inquisition. Olen ehtinyt pelaamaan mokoman läpi kokonaan jo kahdesti, molempiin läpipeluukertoihin meni se plusmiinus sata tuntia per kerta. Tällä hetkellä kesken on kaksi pidemmälle pelattua hahmoa sekä kaksi vasta aloitettua. Voisin väittää että tykkään kyseisestä pelistä. Paljon.

Blogin aloitin melkein kaksi vuotta sitten seurailtuani pidempään sekä suomalaisia että ulkomaisia kosmetiikkablogeja. Ajatus blogin aloittamisesta kyti mielessäni pitkään, ja kun vihdoin päätin että KYLLÄ, MINÄKIN HALUAN TEHDÄ TÄTÄ muhittelin koko blogin ideaa nimestä lähtien mielessäni piiiiiiitkään. Pohdin ystävieni kanssa nimeä lähes syntisen kauan- halusin että se olisi oma, tuntuisi hyvältä, ja kuvastaisi minua. Halusin että nimestä selviää että joo, tää taitaa olla kosmeblogi, mutta siinä olisi silti samalla jotain outoa. Vähän nörttiä. Palasin nimeä varten Tolkienin ääreen, ja lopulta nimi iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Balrog, ei mikään suosikkiotukseni mutta kuitenkin ihan supersiisti keksintö, johon viitataan myös lausahduksella ”shadow and flame”. Eyeshadow and flame. Tanssin pientä riemuntanssia nimen keksiessäni, enkä ole katunut sitä päivääkään. Nimi on niin minua kuin voi olla! Olkoonkin ettei se meinaa aina taipua suomalaiseen suuhun, ja blogista kertoessa nimen saa yleensä sanoa pariin kertaan. Blogin alkuajoilla bloggasin niinkin nerokkaalla salanimellä kuin Iluna. Iluna on oikeastaan vanha lempinimeni, josta on kiittäminen rakkaan ystäväni pientä poikaa. Ilona ei alkuun ihan taipunut pienen suussa, joten olin Iluna. Samoja ongelmia oli pikkuveljelläni kauan, kauan sitten-hän tosin kutsui minua Ylonaksi.

esaf_ilona

Mainitsin jo alussa, että olen aika jokotai-tyyppiä. Kun siis aloitin bloggaamisen, aloitin sen TÄYSILLÄ. Tarkoitan sitä sanan jokaisessa merkityksessä- parhaimmillaan puskin ulos kuusi postausta per päivä. Tahti hiljeni onneksi vähitellen, ja vähitellen päästiin yksi postaus per päivä- tahtiin. Viime syksynä oli hiukan hiljaisempaa ihan puhtaan väsymyksen ja orastavan masennuksen takia, joista mainitsin blogissa jo aikaisemmin. (olen päätynyt höpisemään itsestäni ennenkin, täällä ja täällä) Nyt ollaan onneksi jo kirkkaammilla vesillä, ja tahti on alkanut palailla entiselleen. Se tuntuu itsestänikin hyvältä ja kovin oikealta, koska blogi heijastaa aika hyvin omaa oloani- kun täällä sujuu kaikki, sujuu kaikki muukin.

Blogin sisältö on pysynyt alkuajoista asti aika samana. Meikkejä, meikkejä, meikkejä, ja tuotearvosteluja. Satunnaiset höpinäpostaukset ovat nekin tulleet jäädäkseen, koska pidän niistä itse suunnattomasti. Välillä mukana on myös kynsijuttuja- alkuun niitä oli enemmän, nyt vähemmän. Syynä se etteivät kynteni ole ollenkaan niin kuvauskelpoisessa kunnossa kuin aikaisemmin. Kynnet itsessään ovat ihan buenot, mutta kynsinauhat… Ai apua. Alkuvaiheilla tungin mukaan myös satunnaisia asukuvia, mutta ne saivat jäädä tyylini tylsistyessä entisestään. En painota blogissani erityisesti sele-tai markettipuolta, vaan tasapainoilen aika onnellisesti niiden välissä. Mukana on satunnaisesti myös luonnonkosmetiikkaa sekä indiesettiä (indiesettiä oli alkuun enemmän, nyt vähemmän- ja se harmittaa. Siinä olisi petrattavaa). Jaksan vouhkata omista suosikeistani loputtomiin, ja blogissa onkin paljon intoilua uusista tuotteista sekä ihanista löydöistä. Suhtudun lapsen riemulla kaikkeen uuteen ja ihanaan, ja olen kovin tyytyväinen jos se välittyy myös ruudun toiselle puolelle. Monesti vouhkaamistani asioista ei kuulu pitkään aikaan mitään- syynä on yleensä se että olen innostunut jostain muusta, tai aikaa ei ole vain ollut. En tehnyt uudenvuodenlupauksia, mutta sen voisin luvata että pitäisin huolen siitä että esittelisin blogissani kaikki aarteet joista olen viime syksystä lähtien vouhkannut. Sitä tavaraa nimittäin on paljon, ja ne kaikki ovat ihania.

esaf_ilona_

Tällainen minä olen. Paljon jätän vielä kertomatta, koska paljon haluan pitää ihan vaan itselläni. Paljon jaan kuitenkin myös teidän kanssanne, ja sen teen enemmän kuin mielelläni- niin teen myös ihan tosielämässä kun tapaan uusia ihmisiä. Päästän harvat ihan oikeasti lähelle, mutta haluan olla kaikille avoin ja lämmin. Myös teille. <3

Kiitos kaikille jotka seurasivat mukana bloggerista Purkkimafiaan, ja tervetuloa teille jotka olette tänne vasta löytäneet! Toivottavasti tykkäätte, toivottavasti on kivaa- koska mulla ainakin on.

PS. Jos näette, tulkaa moikkaamaan! Mun perusilme on sanalla sanoen NYRPEÄ (resting bitch face kuvaa täydellisesti mua) mutta oon oikeasti kovin mukava. 😀 Eli jos näette mut haahuilemassa esim. MACin pisteellä (se on valitettavan yleistä) tulkaa nykimään hihasta! Etsitään teille jotain kivaa!

Löydät minut myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogilistalta!

45 Comments

Alive and kicking

Hei pupuset! Toivottavasti teillä on ollut ihana viikonloppu-minulla ainakin oli! Eilen juhlittiin rakkaan ystävän häitä, ja tänään juotiin äidin synttärikahvit. Tapahtumarikkaan viikonlopun seurauksena bloggaaja on nyt aivan rättipuhkiväsynyt, joten tälle päivälle ei tule mitään kovin ajatusrikasta postausta. Höpinää maksimissaan, ja söpö kuva Pandasta. Panda lähettää lukijoille kovasti terveisiä.
Eiliset häät olivat aivan mielettömän ihanat ja lämminhenkiset, ja jaoinkin niistä pari kuvaa Instagramin puolelle. Kuvissa taitaa kuitenkin näkyä lähinnä ruokia- sen verran kunnioitetaan hääparin yksityisyyttä. Ihanat juhlat joka tapauksessa- en ole pitkään aikaan nauranut (ja itkenyt) niin paljon! Minua ei yleensä nähdä tanssilattialla, mutta eilen tein poikkeuksen. Juhlissa kun oli aivan järjettömän hyvää livemusiikkia, niin pakkohan sitä oli. Omat kehnot tanssimuuvit kun kuitenkin jäivät hiukan takavasemmalle osaavampien hallitessa tanssilattiaa. Tanssilattia oli melkeinpä koko illan aivan täynnä, joten siellä ei yhden heikompi osaaminen juuri pistänyt silmään. (musiikki oli aika rockpainoitteista, ja tanssi sen mukaista. Rock on <3, joten minut oli lopulta aika helppo maanitella mukaan) 

En juo lainkaan alkoholia, joten ehdin jo eilen ajatella tyytyväisenä että tänään on varmasti hyvä olo ja olen tosi tehokas. VÄÄRIN. Luulen että darra tuntuu varmaan juurikin tältä- oma paha oloni tosin johtuu migreenistä.

Äidin juhlakahvittelun myötä sain nähdä sisaruksiani ja muuta ydinperhettä ja käydä perheen yhteisiä asioita läpi. Kaikilla on ollut hirveä kiire töiden sun muiden kanssa, eikä ole juuri ehditty näkemään vaikka asutaankin kaikki samalla suunnalla. Siksi olikin ihana istua muutama tunti ihan vaan omien kesken ja nauttia niiden rakkaimpien seurasta. Sainpa samalla värvättyä siskoni hiusmallikseni muutamaa kampauspostausta varten!

 Nyt löhöän tyytyväisenä sohvalla vesilasin, peiton ja Netflixillä pyörivän Peep Shown kanssa. Taidan napata miehen kainaloon ja päättää turhan löpinän tähän. Tämä viikonloppu oli tapahtumarikas ja uuvuttavakin, mutten ole pitkään aikaan ollut näin tyytyväinen ja onnellinen. 

Miten teidän viikonloppunne on sujunut? Oletteko olleet ahkeria ja tehokkaita, vai ottaneet vaan rennosti?
10 Comments